No niin,

Tälläkertaa ajattelin käsitellä ihan huvikseni tekemää kokeilua, missä Google Trends-palvelun avulla selvittelin hieman sitä, missä kaikkialla Python-jutuista ollaan kiinnostuneita. Vaikka Trends-palvelu ei olekkaan kovin tieteellinen, niin silti se välillä paljastaa varsin yllättäviä tuloksia, kuten esimerkiksi erään hyvin suositun hanurinvenytyskuvan yllättävän supersuosion Suomessa, erityisesti Tampereella.

No joka tapauksessa, kokeilin hakuehtona ”Python programming” ja yllätyin jonkin verran; kolmen kärjen muodosti niinkin suuret huipputekniikkamaat  kuten Intia, Etelä-Afrikka ja Filippiinit. Oli Suomi sentään listalla, näin olympiahengen mukaisesti seitsemäntenä. Pelkällä hakusanalla Python kärkeen meni Tsekki, Norja ja Venäjä, mutta tietenkin pitää pitää mielessä, että tässä tapauksessa myös käärmeisiin liittyvät artikkelit otettiin huomioon. Lopuksi kokeilin vielä huvikseni vertailla kahta keskenään usein päitä yhteen lyövää ohjelmointikieltä, Rubya ja Pythonia keskenään.

Trendeissä kilpailu oli tasaväkistä, Rubyn ollessa hieman niskan päällä 2006 alkaen.  Tietenkin pitää muistaa, että tässä myös voidaan pitkälti vertailla käärmeiden ja jalokivien suosiota keskenään. Parhaimmillaankin tuloksia voi käyttää myöhästyneenä ystävänpäivälahjan hankintaohjeena puolisolleen jos on kahden vaiheilla näiden välillä. Tai noh, menee ainakin ensi vuonna valinta sitten oikein jos ei muuta. Samoin anopin tapauksessa, joiden suosio on muuten Trendsin mukaan ollut laskussa jo viisi vuotta.

Loppuun ajattelin vielä hieman selitellä alussa heittämääni huomautusta Suomen sijoituksesta olympialaisissa. Tiedän, että viime yönä Suomen naiset voitti pronssia jääkiekossa, onnea siitä heille. Haluan kuitenkin korostaa hyvää urheiluhenkeä ja muistuttaa näin lopuksi siitä, että tärkeintä ei ole se kuka voittaa, vaan se kuka häviää.

Täältä tähän,

Jussi Kasurinen.

Heipä vaan,

Näin helmikuun alkuun ajattelin ottaa puheeksi jälleen aiheen, josta minulle tulee eniten kyselyitä Pythonista; ”Mitä työkaluja minä oikein tarvitsisin kun haluan nyt alkaa koodaamaan/suunnittelen kurssia?”

Rehellisesti sanoen, jos aiot harjoitella Windows-ympäristossä, niin oikeastaan et paljoakaan muuta kuin Pythonin peruspaketin mukana tulevan IDLE-editorin ja tulkin. Oikeasti.  Tiedän toki, että Linux-työasemalla IDLE tapaa välillä sekoilla, joten siellä melkein mikä tahansa editori joka tukee Pythonin tapaa käyttää sisennyksiä on hyvä. Kuulemma Vim ja Emacs on erittäinkin päteviä tähän hommaan.

Jos Windows-puolella kuitenkin halutaan käyttää jotain kehittyneempää editoria, niin Notepad++ ja Netbeans ainakin osaa Pythonia ”suoraan paketista”, ja Eclipsen saa kanssa toimimaan hieman virittelemällä. Erityisesti, jos tulee tarve tai halu myöhemmin tehdä IronPythonilla palikoita .NET-projektiin tai koodata Jythonia. (Ja kyllä, .NET ei ole ohjelmointikieli vaan ohjelmistokehys jossa voi yhdistellä useita eri ohjelmointikieliä. Syytän kirjaan asti päässeestä virheestä kiireessä tekemääni oikolukua, jossa tein vielä jotain viime hetken muutoksia.)

Eli jos aikomuksena on tehdä ihan perusjuttuja, niin omasta mielestäni ei edelleenkään ole syytä yliampua työkalujen kanssa. Jos projekti taas on astetta isompi, löytyy Python-tukea jo aika mukavasti useammasta ammattilaistason työkalusta.

Täältä tähän,

Jussi Kasurinen