Tervetuloa Ohjelmointikurssit.com-palvelun uunituoreen blogin pariin. Itse palvelun ideanahan on tarjota järkevän hintaisia ja laadukkaita ohjelmointiaiheisia kursseja kaikille ohjelmoinnista kiinnostuneille, ohjelmointia harrastaville ja tuleville harrastajille. Palvelun ovat kehittäneet yhteistyössä Viope Solutions Oy ja WSOYpro/Docendo-tuotteet. Allekirjoittanut on toiminut ensin mainitussa yhtiössä alussa alkaen ja vielä tänäkin päivänä Viopen tavoitteena on kehittää ja tarjota aina vain parempia tapoja opettaa ja opiskella ohjelmointia. Koska tällä saralla riittää vielä töitä ja tälläkin hetkellä yhtiöllä on projekteja käynnissä (mm. ohjelmointikurssit.com-palvelun kehittäminen) ajattelin omalta osaltani aina tasaisin väliajoin kertoa kuulumistamme ja suunnitelmistamme tämän blogin välityksellä.

Työtä siis riittää ja sitä kautta yhä useampi ohjelmoinnin ammattilainen tulee osallistumaan tämän palvelun kehittämiseen. Blogin kautta asiantuntijat kertovat omia näkemyksiään käsiteltävistä aiheista ja ehkäpä valoittavat joitain mielenkiintoisia yksityiskohtaisia tietoja aina omasta erikoisosaamisestansa.

Blogin ensimmäinen julkistettu kirjoittaja, Jussi Kasurinen, työskentelee Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tutkijana. Python-kielestä innostunut Jussi on saanut kunnian avata blogimme ja aiheena on luonnollisesti Python.

Mielenkiintoisia aikoja tosiaan. Python-ohjelmointikielen ympärillä, siis. Vasta pari viikkoa vanha versio 2.6 on saamassa kovaa vauhtia seurakseen kokonaan uusiksi luodun, viritellyn ja parannellun 3-version.

Itse asensin kolmosversion jo kesällä, kun kielestä käytettiin vielä ensimmäistä beta-versiota. Ohjelmointi- ja käyttötestin perusteella voin sanoa yllättyneeni kielen kannalta iloisesti, koska minua kakkosversiossa häirinneet epäjohdonmukaisuudet kielen rakenteessa sekä poikkeuksenpoikkeuksenpoikkeukset ohjelmointirakenteiden toteutuksessa loistavat poissaolollaan. Esimerkiksi print-komennon muuttuminen aidoksi funktiokutsuksi poisti varmaan 5 sivullista poikkeuksia ja muotoiluohjeita aloittelevien ohjelmoijien opeteltavien asioiden listalta. Lisäksi input-funktion toiminnan järkeistäminen poistaa turhan redudanssin syötefunktioista muiden pienempien muutosten ohella. Kaikenkaikkiaan kieli näyttää ja tuntuu paljon johdonmukaisemmalta ja ”ammattimaisemmalta”.

Tämä tietysti on myös sinällään kallis muutos; koska kielen rakenne on muuttunut, ei kakkosella kirjoitetut ohjelmat toimi suoraan kolmosversion sisällä. Tähän Python Software Foundation olikin jo aiemmin varautunut, ja sen vuoksi myös uusi 2.6-versio on edelleen, ja varmaankin vielä melko kauan, tuettu ohjelmointityökalu. Ongelmaksi nousee myös kolmannen osapuolen ohjelmamoduulit kuten Imaging Library ja py2exe, joiden käännöstyö on edelleen kesken, hyvä jos edes aloitettu. Nähtäväksi jää, milloin moduulikirjasto saavuttaa saman laajuustason kuin tähän asti olemme tottuneet näkemään.

Vielä ei siis ehkä ole aika päivittää omaa ohjelmaprojektiaan Pythonin kolmosversioon, mutta uusi versio todellakin on askel oikeaan suuntaan, ja siihen kannattaa tutustua jos ei muuten niin mielenkiinnosta. Tietysti Vista-ongelmat ja rajoitettu laajennusmoduulien määrä tulevat rajoittamaan version leviämistä, mutta esimerkiksi itse olen hyvin vakuuttunut sen potentiaalista. Jatkossa onkin mielenkiintoista seurata millaisen vastaanoton Python 3 saa tietotekniikan opetus- ja ohjelmointialan ihmisiltä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, täältä tähän,

Jussi Kasurinen